Muut tytöt halusivat poneja. Kun olin hyvin nuori, halusin todella oravan apinan. Äitini perhe oli pitänyt heistä useita Kuubassa, jossa hän kasvoi. Tarinoita hänen kotimaansa simianlajista tekivät minut pitkäksi, kun apina soitti omaksi.
Minun vanhempani eivät koskaan antaneet armollisesti sisään. Kuubassa crittereilla oli vapaata tilaa maatilalla, joka oli vuorovaikutuksessa omiensa kanssa olosuhteissa, jotka eivät olleet ihanteellisia, sopivat riittävällä tavalla antamaan erityisyhteisöä, henkistä stimulaatiota ja runsaasti rehua.
Ajattelen, että ajattelen, mitä kohtalo olisi voinut joutua heidän Miami-serkkunsa. Miten kukaan voi vastata monimutkaiseen tarpeisiinsa esikaupunkien ympäristössä?
Mutta se ei pidä myymälää kadulta minua myymästä.”Monkeys! Apinoita! Apinat!”Myymälän tarratulostimet ylpeänä julistavat vihreässä neon vihreässä.
Ja se ei ole vain apinoita. Toki heidän älykkyytensä ovat sellaisia, että me yleensä pelkäämme enemmän heidän hyvinvointistaan kuin muille eläimille, mutta miten apina tarvitsee monimutkaisempaa kuin sanoa, afrikkalainen harmaa papukaija? Onko heidän hyvinvointinsa olennaisesti tärkeämpää kuin kilpikonna tai kiinalainen taistelukala?
Miksi eläintarhojen eläinlääkärit eivät usko, että eksoottiset eläimet ovat hyviä lemmikkejä
Voisit väittää, että lintujen, matelijoiden, kalojen ja nisäkkäiden välillä tulisi olla linjoja - enkä keskustele tästä lämpimästi tästä. Kannatan kuitenkin väitettäni siitä, että teemme melkein aina eksoottisia eläimiä, kun pidämme niitä lemmikkieläiminä, vaikka he olisivat vankeudessa ja heillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä heiltä puuttuu.
Disneyn eläintarha-eläinlääkäri, joka oli kuollut tämän kuoleman aiheena viime kuussa Pohjois-Amerikan eläinlääkintäkonferenssissa luennon Pitäisikö nämä asiat todella olla lemmikkejä? Hän väitti, että eksoottiset eläimet eivät yleensä tee hyviä lemmikkejä, ja että se voi olla moraalista pitää ne sellaisina. Mitään hyvää ei voi syntyä eläimen pitämisestä luonnolliselta elinympäristöltä ja mahdollisuudesta harjoittaa laajaa luonnollista käyttäytymistään.
Saatat ajatella, että eläintarhan eläinlääkäri on hauskaa väittää, mutta monet eläintarhojen eläinlääkärit uskovat, että ihmisten koulutuksen ja vankeudessa kasvatusmahdollisuudet vapauttavat luontaisesti heidän työpaikkansa. He uskovat, että säännöt, jotka on annettu suojelemaan eksoottisia eläimiä asumasta potentiaalisesti onnettomina eläminä lemmikkinä, koskevat niitä, jotka tahattomasti (tai eivät) asettaneet itselleen, muille ihmisille ja ympäristölle vahinkoa - mutta eivät ammattilaiset, jotka yrittävät kovasti pelasta heidät.
Toki he myöntävät, että jotkut ihmiset voivat pystyä antamaan sinisen ja kultaisen arkin hämmästyttävän rikastetun ikuisesti kotiin, mutta kuinka monta muuta on tehokkaasti kidutettu palkkien takaa pitkien elinikäisten ikävystensä vuoksi? Vapautuvatko ne luontoon, jos he joko kuolevat tai vaikuttavat ympäristöön haitallisesti? Ainakin eläintarhoissa, joita he ovat hoitaneet asiantuntijoilta, palvelevat niiden lajien lähettiläitä ja auttavat levittämään enemmän omaa lajiaan omien lajiensa hyväksi.
Suuret organisaatiot ja yhdistykset pyrkivät sopimaan
Jos olet miettinyt, se ei ole vain eläintarhaajia, jotka tuntevat tämän. Eläinten hyvinvointijärjestöt, kuten Amerikan eläinsuojelun ehkäisyyhdistys ja Yhdysvaltojen inhimillinen yhteiskunta, sopivat helposti, viittaamalla ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön kohdistuviin riskeihin.
Lisäksi American Veterinary Medical Association, Yhdysvaltain maatalousministeriö ja tautien valvonnan ja ehkäisyn keskukset ovat vastustaneet ajatusta pitää eksoottisia eläimiä lemmikkinä. Esimerkiksi AVMA vastustaa ahkerasti primaattien pitämistä lemmikkinä.
Kaikki eivät tietenkään ole samaa mieltä joidenkin näiden eläinten rajoitetusta kognitiosta:”Käärmeillä ei tarvita paljon stimulaatiota, vai mitä?” Ottaen huomioon eksoottisten lajien monipuolisuuden, täällä on varmasti tilaa erilaisille mielipiteille. Kuten onkin, on suuri ero papukaijan ja pantterin pitämisen välillä.
Jotkut meistä kuitenkin uskovat edelleen, että hyvinvoinnin suhteen on olemassa enemmän samankaltaisuuksia näiden kahden hyvin erilaisen lajin välillä kuin siinä on eroja, kun on kyse niiden turvallisesta, mukavasta, hyvin hoidetusta ja suljetusta pitämisestä.
Jos haluat lukea lisää Vetstreetin mielipiteitä, klikkaa tästä.
